Oppimisvaikeudet Paikan

Dysleksian oireet

Oireet epänormaalista lukemiseen, kirjoittamiseen ja oikeinkirjoittamiseen

Synonyymit laajemmassa merkityksessä

Eristetty tai rajoitettu L.ES- R.todellinen kirjoittaminensheikkous, dyslexia, dyslexia, dyslexia, L.ES- R.todellinen kirjoittaminenshäiriö, LRS, L.ES- R.todellinen kirjoittaminen S.heikkous, L.ES- R.todellinen kirjoittaminen S.häiriö, osittainen heikkeneminen, osittainen heikkeneminen

Yleiset kirjoitusvirheet

Dysleksia, dyslexi.

määritelmä

Päinvastoin kuin muut oppimissisällöt, dysleksialla tarkoitetaan heikkoa suorituskykyä lukemisessa, kirjoittamisessa ja oikeinkirjoituksessa; muilla koulualueilla tämä osittainen heikko suorituskyky Ei (vain toissijainen). Klassisella dyslektiikalla on älykkyys normaalista keskimääräistä korkeampaan. Tämä älykkyys on toisin kuin suorituskyky luku-, kirjoitus- ja oikeinkirjoituksen osa-alueilla.

Uudelleen ja uudelleen on vaikea erottaa klassinen dyslexia luku- ja kirjoitusvaikeuksista (LRS). Oireellisesti ne ovat joskus hyvin samankaltaisia. Yksi tärkeimmistä erottavista piirteistä on älykkyyden ja suorituskyvyn välinen ero mainituilla alueilla. On myös huomattava, että tämä ongelma ei vaikuta muihin koulualueisiin. "Klassinen dysleksiikka" pystyy siis toimimaan hyvin muissa oppiaineissa, kuten matematiikassa.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että dysleksian oireet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja dysleksiadiagnoosi tehdään mahdollisimman pian. Diagnostiikan yhteydessä on aina varmistettava, että testimenetelmät antavat alustavat ohjeet rahoitettavista alueista (= rahoitusdiagnostiikka).

Oireet epänormaalista lukemiseen, kirjoittamiseen ja oikeinkirjoittamiseen

Epänormaalin lukemisen, kirjoittamisen ja oikeinkirjoituksen taitojen oireet ovat erilaisia. Yleiset virheet analysoidaan ja määritetään yleensä vastaaville ongelma-alueille, jotka sitten käsitellään ja koulutetaan erityisesti hoidon aikana.
Ei pidä kuitenkaan sivuuttaa sitä, että lukua ja oikeinkirjoittamista koskevat ongelma-alueet heijastuvat ja joskus jopa erityisen hyvin lasten käyttäytymiseen. Se, missä määrin oireet ilmenevät yksittäisillä lapsilla, riippuu aina lapsen psyykistä ja voimasta.

Voidaan erottaa toisistaan:

Ensisijaiset oireet dyslexiasta
Dysleksian toissijaiset oireet

Ensisijaiset ilmenemismuodot

Ensisijaiset ilmenemismuodot ilmenevät pääasiassa lapsen suorituksessa lukemisen ja (oikeinkirjoituksen) avulla. Jokaista ”kurinalaisuutta” voidaan tarkastella eri näkökulmista.

Esimerkiksi se riippuu Lukutaito (muodollinen näkökohta), lukunopeus ja Virheiden lukumäärä päällä, mutta myös Virhetyypit (laadullinen näkökohta), lukemisen ymmärtäminen (sisältö), sekä Stressi ja muotoilu (esteettinen näkökulma) ovat välttämättömiä lukutasoa arvioitaessa.

Se on samanlainen kirjoittamisen kanssa. Sisältönäkökulma näkyy kirjallinen lause lapsesta.
Ensisijaisiin ilmenemismuotoihin kuuluvat myös Virhejärjestelmäjoiden typologiaa käsitellään eri tavalla.

Viat lajiteltu ulkoasun mukaan (fenomenologinen virhetyypologia; kuvaava (= kuvaileva) virheiden ryhmittely)

Sanan puutteet: Koko sanoja ei kirjoiteta
laiminlyönnit: Sanan erilaisia (yksittäisiä) kirjaimia ei kirjoiteta
Sanalisäykset: Koko sanat lisätään
lisäykset: Eri (yksittäiset) kirjaimet integroidaan sanassa
Konsonanttien sekavuus: m n sijaan jne.
Vokaalien sekoitukset: Vokaalien vaihdot, esim. o u: n sijasta, esimerkiksi sanassa: ja -> ond

Virheellisesti integroidut virheet (käytännöllinen, toiminnallinen geneettinen virhetyypologia)

Muistivirheet (ongelmat ovat muistialueella):
Väärän viestinnän ryhmään kuuluu sanoja tai sanojen osia, jotka kirjoitetaan usein väärin.
Havaintovirheet (ongelmat ovat havaintoalueella):
Havaintovirheiden ryhmään kuuluvat kaikki sanojen oikeinkirjoituksen rikkomukset.
Itse havaintovirheet jaotellaan usein edelleen, esimerkiksi:
- Havainnolliset erittelyvirheet (WD), esim .: yksittäisten äänien puuttuminen, vokaalit (a-e-i-o-u), konsonantit (= samanaikaiset äänet);
  puuttuva päällekkäisyys: tuli kamman sijasta
  venytyksen puute (peili peilin sijasta), yksittäisten äänien lisääminen, vokaalit (a-e-i-o-u), konsonantit (= samanaikaiset äänet); tarpeeton kaksinkertaistuminen (estäjä paidan sijasta),
  tarpeeton venytys: lähellä nenää nenän sijaan
  Sana ei ole samanlainen kuin haetun sanan foneettinen kuva (= sanan vääristymä)
- Aistinkohtaiset suuntavirheet (WR), esim. Kierto (b - d), heijastukset (p - q, eli - eim, kirjainsarja (Auot - Auto)
- Havainnolliset terävyysvirheet (WT), esimerkiksi: vokaalien sekoitukset, konsonanttien sekoitukset (b-p, b-d, f-w, ...)
- Virheet yleisessä havainnossa (WG), esim .: kirjainjonot, jotka eivät välitä kirjoitetun merkitystä.
- Virheet havaintoalueella (WU), esim. Sanojen alku tai loppuminen unohdetaan perinteisesti tai jätetään pois
Sääntövirheet (ongelmat koskevat sääntöjen tuntemusta ja soveltamista):
- Sääntövirheryhmä sisältää virheet, jotka tehdään, koska tiettyjä oikeinkirjoitussääntöjä ei joko sovelleta oikein tai niitä ei yleensä tunneta. Tähän sisältyy ”klassisia” oikeinkirjoitusvirheitä sanojen isojen ja pienten kirjainten virheiden muodossa, sanojen virheellisestä johdannasta johtuvia virheitä (sanaryhmä / sananvarsi) jne.

Toissijaiset oireet

Toissijaisiin oireisiin sisältyvät kaikki lapsen reaktiot lukun ja oikeinkirjoituksen heikkouksiin / dyslexiaan ja siten kaikki reaktiot yllä kuvattuihin ensisijaisiin ilmenemismuotoihin. Tämä vaikuttaa ensisijaisesti lapsen psykologiseen tilaan, mutta myös hänen käyttäytymiseen.
Tutkimuksissa, joissa tutkittiin luku- ja kirjoitusvaikeuksien tai dysleksian (osittainen suorituskyvyn heikkous) lasten kehitystä vuosien aikana, kuvataan kolme erilaista kehityskurssia.

Lapset häiritsevät huomattavasti työtä ja sosiaalista käyttäytymistä.
Lukemisen ja oikeinkirjoituksen heikkoudella on (ei) vaikutusta lapsen käyttäytymiseen.
Lukemisen ja kirjoittamisen heikkous aiheuttaa vakavia psyykkisiä häiriöitä.

Kolmannesta näkökohdasta keskustellaan tässä lyhyesti. Tässä vuorostaan voidaan määritellä erilaisia kursseja. Tämän vakavan mielenterveyden häiriön tausta on yleensä turhautuminen, joka kehittyy ajan myötä. Lapset nauttivat pääsääntöisesti kouluun käymisestä ja ovat halukkaita ja motivoituneita oppimaan. Jatkuvan epäonnistumisen takia kuitenkin nouseva kehä kehittyy vähitellen, josta lapsi todella haluaa paeta. Tämä purkautumisyritys voi tapahtua eri tavoin. Toisaalta on lapsia, jotka etsivät apua itsestään, toisin sanoen yrittävät suojella itseään suojaamalla itsensä ulkomaailmalta.Tässä käy selväksi, että ulkopuolisilla on tärkeä rooli. Vaaditaan jatkuvaa motivaatiota ja rohkaisua, ei: ryöstää ja tee hauskaa virheitä!

Lapset yrittävät paeta noidankehästä käyttämällä erilaisia mekanismeja:

Lapsi vetäytyy itsessään pelkääessä epäonnistumista. Tämä muunnelma voidaan liittää perusteellisiin psykologisiin ongelmiin, kuten syömis- ja nukkumishäiriöihin tai jopa masennukseen.
Lapsi käyttäytyy tietoisesti lapsellisesti tai havaitsee muut käyttäytymisensä (aggressiiviset ja / tai vihamieliset). Se yrittää peittää saavutuksensa kirjallisella kielellä näkyvällä käytöksellä.
Lapsi rakentaa kieltäytymisasenteen ja yrittää rypistyä yhteistyössä, ylimääräisestä koulutuksesta jne., Joskus kekseliäisimmillä ideoilla. Se keksii jopa valkoisia valheita tälle

Lapset, jotka reagoivat aktiivisemmin näihin epäonnistumiin, ovat paremmin havaittavissa myös sosiaalisessa ympäristössä. Lapset puolustavat kaikin voimin ympäristönsä heihin kohdistamaa paineita vastaan. Pysyvät Kokemukset epäonnistumisesta lapsi ei hyväksy niitä. Tarvittavan huomion saamiseksi se esiintyy luokkalakona tai jotain vastaavaa. ulkonäöltään. Nuo lapset eivät usein huomaa, että tämä huomio ei silloin ole parillinen sosiaalisen tunnustamisen kanssa, vaan pikemminkin, että tämä käyttäytyminen muistuttaa enemmän Ulkopuolinen sijainti kehittyi. Eriyttäminen oireisiin LISÄÄ / ADHD voi olla vaikeaa monissa tapauksissa.
Joka tapauksessa lapset yrittävät korvata epäonnistumisensa. Tästä jatkuvasta voimistuvasta nohakierroksesta eroaminen on yleensä mahdollista vain ulkopuolisella avulla. Jopa ”diagnosoidun” lahjakkuuden tapauksessa pysyvillä epäonnistumisen kokemuksilla voi olla pysyviä seurauksia. Näissä tapauksissa ei usein uskota, että lahjakas lapsi kykenee “klassiseen” dyslexiaan. Tällaiseen lapsiin kohdistuu sitten usein kommentteja, kuten: “Sinun on tiedettävä se!”, “Se ei voi toimia!” jne. Tämä puolestaan turhauttaa lasta valtavasti, niin että epäilykset eivät ole harvinaisia ja diagnosoimaton dyslexia osittaisen suorituskyvyn heikkouden merkityksessä, vaikka sellaista olisikin Lahjakkuuden voi johtaa koulun halukkuuteen ja turhautumiseen.