Vauvan refleksit

määritelmä

Kun lapsi syntyy, se on jo varustettu useilla synnynnäisillä reflekseillä, joiden tarkoituksena on varmistaa selviytyminen, etenkin lapsenkengissä. Ne toimivat luonnollisena suojafunktiona elintärkeiden kehon toimintojen ylläpitämisessä. Jotkut näistä refleksistä katoavat muutaman ensimmäisen elämäkuukauden aikana ja toiset pysyvät koko elämän ajan.
Varhaislapsuuden refleksissä puhutaan synnynnäisistä, tahdottomista reaktioista, joita ei voida hallita ja joita tietyllä ärsykkeellä laukaistaan. Ne eivät ole yksilöllisiä, mutta noudattavat samaa mallia jokaiselle henkilölle.

Lue lisää aiheesta: refleksit

Yleiset refleksit syntyessään

Välittömästi syntymän jälkeen vauvalle annetaan synnynnäisiä suojamekanismeja refleksien muodossa, joiden on tarkoitus varmistaa vauvan selviytyminen. Useimmat varhaislapsuuden refleksit katoavat jälleen muutaman ensimmäisen elämäkuukauden aikana, ja ne korvataan monimutkaisilla, koordinoiduilla toimintajaksoilla. Siksi lastenlääkäri tarkistaa ne säännöllisesti ensimmäisten ennalta ehkäisevien lääketieteellisten tarkastusten aikana. Ne ovat hyvä parametri lasten kehityksen ja kypsyyden arvioimiseksi. Jos refleksit katoavat vain puutteellisesti tai liian myöhään, tämä voi johtaa kauaskantoisiin kehityshäiriöihin.

Hakurefleksi on yksi refleksistä, joita esiintyy jo syntymän yhteydessä. Syntymästään lähtien vauvojen muoto on riittävä ruoan saanniksi. Siksi he vaistomaisesti alkavat etsiä äidin rintaa. Jos lyöt vauvan poskea kevyesti, se alkaa kääntyä ärsykkeen suuntaan, avaa sen suuhun ja imee. Kun vauva on löytänyt rinnan, myös synnynnäinen imemis- ja nielemisrefleksi laukaistaan ​​heti. Jos vauvan suuhun laitetaan jotain, kuten tutti tai äidin nänni, se alkaa välittömästi imeä ja niellä. Tämä varmistaa, että ruuan saanti on tyydyttävää.

Toinen refleksi varhaislapsuudessa on tarttuva refleksi. Jos lyöt vauvan kämmenttä, se sulkee sormensa ja tarttuu. Vain muutaman ensimmäisen kuukauden aikana tästä synnynnäisestä refleksistä kehittyy koulutettua toimintatapaa.
Hengityksensuojausrefleksi on toinen tärkeä refleksi, joka on täysin kehittynyt ensimmäisinä elämän päivinä. Tämä refleksi varmistaa, että vettä ei pääse lapsen keuhkoihin. Jos vauvan suu ja nenä joutuvat kosketuksiin veden kanssa, ylähengitysteet tukitaan heti. Koska tämä refleksi tulee voimaan vasta ensimmäisissä elämäkuukausissa, niin kutsuttu vauvauinti on mahdollista vain suhteellisen rajoitetun ajan.

Lisärefleksejä tasapainon havaitsemiseksi ovat Moro-refleksi ja epäsymmetrinen tonisoiva niskarefleksi. Toinen refleksi, joka voidaan laukaista myös heti syntymän jälkeen, on glabellarrefleksi. Napsutuksen jälkeen glabellaa, ts. Luiden pullistumaa silmien välillä ja nenäsillan yläpuolella, vauva hallitsee sulkemalla silmät.

Lue lisää tästä kohdasta Varhaiskasvatuksen kehitysvaiheet

Yleiset refleksit 3 kuukauden kohdalla

Varhaislapsuuden refleksit, kuten etsintä tai Moron refleksi, häviävät jälleen kolmen ensimmäisen elämäkuukauden jälkeen.
Noin 6 kuukauden ikään kestävä refleksi on epäsymmetrinen tonic-kaularefleksi. Tämä on synnynnäinen refleksi, joka auttaa pitämään vauvat tasapainossa. Jos pää on kallistettu oikealle, oikea käsivarsi ja jalka ovat heijastuvasti reflektiivisesti, kun vasen raaja on vedetty sisään. Jos tämä refleksi ei katoa 6 kuukauden ikäiseksi mennessä, on vaara, että lapsella kehittyy epätasapaino indeksoinnin ja kävelyn aikana.

Toinen heijastus, jota havaitaan 3 kuukauden ikäisillä vauvoilla, on itkuheijastus. Jos pidät vauvaa pystyssä molemmat käsivarret ja asetat sen jalkapohjille, se reagoi vaistomaisesti askelliikkein. Lisäksi vauva voi todella tukea itseään jaloillaan. Tartuntarefleksi ja hengityssuojaimen refleksi jatkuvat myös kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja suojaavan toiminnan lisäksi palvelevat myös lapsen kehityksen arviointia. Toinen refleksi, joka on erityisen voimakas ensimmäisten 3 kuukauden aikana, on uimarefleksi. Kun vauva pidetään vaakasuorassa vedessä, se alkaa heti uimamaisia ​​liikkeitä voidakseen pysyä pinnalla.

Lue myös aiheesta aihe Vauvan kehitys.

Yleiset refleksit 6 kuukauden kohdalla

Kuudennen elinkuukauden loppuun mennessä Moro-refleksi tulisi sammuttaa kokonaan.

Babinski-refleksi on varhaislapsuuden refleksi, joka voidaan silti laukaista 6 kuukauden kuluttua ja joka ei viittaa minkäänlaisiin patologisiin muutoksiin. Jalkapohjan pyyhkimisen jälkeen iso varpaus venyy ja muut varpaat taivutetaan vastakkaiseen suuntaan. Yleensä tämä häviää ensimmäisenä elämävuonna. Pysyvyyden ollessa vaarana on, että liiketunnistusta on vaikea oppia juoksemisen aikana. Myöhemmässä elämässä positiivinen Babinski voi puhua keskushermoston vaurioista.

Toinen refleksi, joka voidaan havaita kuudennesta elämäkuusta lähtien, on ns. Kytkentäpolttorefleksi. Jos vauvan vyötärö tarttuu ja pidetään pystyasennossa, käsivarret ojennetaan ja tuetaan, kun pää lasketaan. Siten omaa painoasi voidaan tukea ja mahdollinen pudotus vammojen avulla voidaan estää.
Seisova refleksi voidaan havaita myös tämän ikäisillä vauvoilla. Kun jalan pohjaan kohdistetaan painetta, jalka venytetään; yrittämällä suoristaa itsenäisesti.

Saatat olla myös kiinnostunut: U5-tutkimus - sinun tulee kiinnittää tähän huomiota!

Moron refleksi

Moron refleksi on luontainen takertuva refleksi, jonka on tarkoitus suojata vastasyntynyt vauva putoamiselta. Tämä on refleksi reaktio hämmästyneisyydestä, joka syntyy 9. raskausviikolla ja pysähtyy uudelleen, kun lapsen hermosto kypsyy 2–4 kuukauden ikäisessä vaiheessa. Äänet, jotka laukaisevat refleksin, voivat olla hyvin erilaisia. Näitä ovat esimerkiksi akustiset tai visuaaliset ärsykkeet tai aseman muutokset. Se laukeaa myös esimerkiksi kallistamalla lasta vauvan istuma-asennosta makuulle.
Vastauksena tähän pelottavaan tilanteeseen lapsen suu avataan, kädet nostetaan ja sormet leviävät. Toisessa vaiheessa suu sulkeutuu jälleen, sormet taivutetaan nyrkillä ja kädet tuodaan yhteen rinnan eteen. Tämä kehon reaktio voidaan usein havaita unen aikana. Lastenlääketieteellisissä tarkastuksissa Moron refleksia käytetään arvioimaan lapsen asianmukaista kehitystä.

Jos Moro-refleksia ei voida laukaista molemmilta puolilta, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi olkavarren plexuksen halvaantumista sivulla, joka ei ole liikkunut. Jos se jatkuu neljännen elämäkuukauden jälkeen, se voi johtaa vakaviin kehitysvaurioihin. Näissä tapauksissa motorinen ja kehityskohtainen hoito tulisi aloittaa, jotta sekundaariset sairaudet, kuten ADHD, voidaan torjua.

Puhaltaa

Jos puhaltat vauvalle tai saat tuulenpistoksen, se reagoi yleensä reflektiivisesti pitämällä hengitystään ja siristämällä molemmat silmät. Tämä on luontainen, ei mielivaltaisesti hallittavissa oleva reaktio, joka jatkuu ensimmäisinä elinkuukausina ja edustaa suojamekanismia, joka on hyvin samanlainen kuin hengityssuojaimen refleksi. Usein vanhemmat käyttävät myös puhaltamista nimenomaan siten, että huutavat vauvat, jotka eivät yksinkertaisesti pysty rauhoittumaan, keskeytetään hetkeksi itkuisuuteen.

Pelästyttää

Syntyneet refleksiliikkeet laukaistaan ​​usein tilanteista ja ärsykkeistä, jotka laukaisevat lapsen pelon. Niiden on tarkoitus käyttää suojaavaa toimintoa suojaamaan lapsen vartalo ja poistamaan mahdollinen vaara, joka voi vaikuttaa siihen ulkopuolelta. Varhaislapsuuden refleksi, jota esiintyy vauvoilla ensimmäisinä elinkuukausina sen jälkeen, kun heidät on peloteltu eri tavoin, esimerkiksi optisten tai visuaalisten ärsykkeiden muodossa, on Moro-refleksi. Vauvan suu revitään auki, aseet ojennetaan ylös ja tuodaan sitten rinnan eteen puristettujen nyrkkien avulla.